Alkuaine, josta vakavat ja epähauskat asiat rakentuvat. Toisin sanoen jos vitsi herättää posketonta repeilyä, se on täysin hulvaton.
Anna arvio
Raportoi määritelmä
Kiitos! Käymme raportin läpi mahdollisimman pian.
Käyttäjä arzamas määritteli, mielestäni ansiokkaasti, sanan hulva alkuperää (vrt. hulvaton). Tässä on huippuasiantuntijan lausunto asiasta: Hulvaton, joka nykykielessä tarkoittaa mahtavaa, uskomatonta tai posketonta, oli alunperin murteissa (lähinnä Satakunta) merkitykseltään kunnoton, kelvoton, vetelys tai hulttio. Hieman 'hulvan' alkuperäistä merkitystä valottaa muut samaa juurta olevat murreilmaisut: hulvata = rynnätä, ahmia hulvahtaa = tulvahtaa, syöksähtää hulvastaa, hulvastella = juosta päämäärättömästi, viettää sopimatonta elämää hulvehtia = tulvia omin hulvin = omin luvin, omin avuin hulvalta, hulvakasti = runsaasti, yllin kyllin hulasvesi = tulvavesi (erit. jään päällä) Näiden sanojen alkuperää on kuvattu deskriptiiviseksi eli sanoiksi äänneasullaan jäljittelevät jotain kuultavaa tai muuten havaittavaa ilmiötä. Lähde: Suomen sanojen alkuperä (SKS 1992-2000) http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/ ... =Satakunta (HalfNelson Tiede-lehden asiantuntijakeskustelussa 4.3.2008)
Anna arvio
Raportoi määritelmä
Kiitos! Käymme raportin läpi mahdollisimman pian.